Siirtyä sisältöön
Siirry Yksinäisyystyö korkeakouluissa -hankkeen sivuille

Lähteitä

Tämän verkkotyökalun kehittämisessä on käytetty useita eri lähteitä. Keskeisiä lähteitä ovat olleet erityisesti NYYTIN ELÄMÄNTAITOKURSSI® materiaalit, HelsinkiMission Yksinäisyys-työkirja, Nyyti ry:n Opas yhteisöllisyyden edistämiseen korkeakouluissa sekä näissä materiaaleissa hyödynnetyt lukuisat eri lähdeteokset.

 

Näiden lisäksi on laitettu hyvä kiertämään ja hyödynnetty usein muiden toimijoiden kehittämiä hyviä harjoitussisältöjä ja linkattu niihin työkalun eri osioissa. Näiden sisältöjen käyttöön on pyydetty ja saatu lupa kyseisiltä toimijoilta.

Tutkimuskirjallisuutta yksinäisyyden vaikutuksista, sen vähentämiseen vaikuttavista tekijöistä sekä tavoista edistää omaa hyvinvointia on paljon. Osa tässä verkkotyökalussa hyödynnetyistä lähteistä löytyy kuvattuna jo em. julkaisujen lähteissä. Lähdetietoja voit löytää tarkemmin myös alta.

    • Ames, Megan & Pratt, Michael & Pancer, S.Mark, ym. (2011). The moderating effects of attachment style on students’ experience of a transition to university group facilitation pro-gram. Canadian Journal of Behavioural Science 43(1), 1–12.
    • Anttonen, S. & Riimala, S. (1998). Asiantuntijuus ja asiantuntijavallan ongelma. Teoksessa Nuutinen, A., Kumpula, H-K. (toim.) Opetus ja oppiminen tiedeyhteisössä. 81-91.
    • Baarck, Julia & Balahur-Dobrescu, Alexandra & Cassio, ym.(2021). Loneliness in the EU. Insights from surveys and online media data. Publications Office of the European Union. Luxembourg: European Union.
    • Baumeister, Roy & Leary, Mark. (1995). The need to belong: Desire for interpersonal attachments as a
      fundamental human motivation. Psychological Bulletin 117(3), 497–529.
    • Bu, F. & Steptoe, A. & Fancourt, D. (2020). Who is lonely in lockdown? Cross-cohort analyses of predictors of loneliness before and during the COVID-19 pandemic. Public health 186: 31–34.
    • Cacioppo, John T. & Hawkley, Louise C. & Crawford, Elizabeth L, ym. (2002). Loneliness and Health:
      Potential Mechanisms. Psychosomatic Medicine 64(3): 407–417.
    • Cacioppo, Stephanie & Grippo, Angela J. & London, Sarah, ym. (2015). Loneliness: Clinical Import and
      Interventions. Perspectives on psychological science 10(2): 238–249.
    • Diehl, Katharina & Jansen, Charlotte & Ishchanova, Kamila & Hilger-Kolb, Jennifer (2018). Loneliness
      at universities: Determinants of emotional and social loneliness among students. International Journal of Environmental Research and Public Health 15(9): 1865.
    • Elmer, Timon & Mepham, Kieran & Stadtfeld, Christoph (2020). Students under lockdown: Comparisons of students’ social networks and mental health before and during the COVID-19 crisis in Switzerland. PLoS One 15(7): e0236337.
    • Hawkley, Louise C & Cacioppo, John (2010). Loneliness matters: a theoretical and empirical review of consequences and mechanisms. Annals of Behavioral Medicine 40: 218–227.
    • Holt-Lunstad, Julianne & Smith, Timothy. B. & Baker, Mark, ym. (2015). Loneliness and social isolation
      as risk factors for mortality: a meta-analytic review. Perspectives on Psychological Science 10(2): 227–237.
    • Hysing, Mari & Petrie, Keith & Bøe, Tormod, ym. (2020). Only the Lonely: A Study of Loneliness
      Among University Students in Norway. Clinical Psychology in Europe 2(1), 1-16.
    • Junttila, Niina. (2010). Social competence and loneliness during the school years. Turun yliopiston julkaisuja, sarja B osa 325.
    • Knight, Holly & Carlisle, Sophie & O’Connor, Mórna, ym. (2021). Impacts of the COVID-19 Pandemic and Self-Isolation on Students and Staff in Higher Education: A Qualitative Study. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(20): 10675.
    • Kraav, Siiri-Liisi & Awoyemi, Olutosin & Junttila, Niina, ym. (2020). The effects of loneliness and social isolation on all-cause, injury, cancer, and CVD mortality in a cohort of middle-aged Finnish men. A prospective study. Aging & Mental Health 25(12): 1–10.
    • Kraav, Siiri-Liisi & Lehto, Soili & Junttila, Niina, ym. (2021). Depression and loneliness may have a direct connection without mediating factors. Nordic Journal of Psychiatry 75(7): 553–557.
    • Lischer, Suzanne & Safi, Netkey & Dickson, Cheryl (2021). Remote learning and students’ mental
      health during the Covid-19 pandemic: A mixedmethod enquiry. Prospects (2021): 1–11.
    • Luhmann, M., & Hawkley, L. C. (2016). Age differences in loneliness from late adolescence to oldest old
      age. Developmental Psychology 52(6): 943–959.
    • Lähteenoja, S. (2010). Uusien opiskelijoiden integroituminen yliopistoon. Sosiaalipsykologinen näkökulma. Yliopistopaino, Helsinki.
    • Maes, Marlies & Qualter, Pamela & Vanhalst, Janne, ym. (2019). Gender Differences in Loneliness
      across the Lifespan: A Meta–Analysis. European Journal of Personality 33(6): 642–654.
    • Masi, C., ChenH., Hawkley L. and Cacioppo, J. (2011). A Meta-Analysis of Interventions to Reduce Loneliness. Personality and Social Psychology Review 15 (3).
    • Neff, Kristin (2024). Self-compassion.org
    • Nyyti ry (2021). Myötätuntomentorointiopas.
    • Odriozola-González, Paula & Planchuelo-Gómez, Álvaro & Irurtia, María Jesús & de Luis-García, Rodrigo (2020). Psychological effects of the COVID-19 outbreak and lockdown among students and workers of a Spanish university. Psychiatry Research 290: 1–8..
    • Parikka, Suvi & Ikonen, Jonna & Koskela, Timo, ym. (2021). Koronaepidemian ja sen rajaamistoimien
      vaikutukset korkeakouluopiskelijoiden arkielämään ja opintoihin. KOTT-tutkimuksen ennakkotuloksia kesällä 2021. Verkkojulkaisu: thl.fi/kott.
    • Parikka, S., Klemetti R., Ikonen J., Holm, N. & Junttila, N. (2022). Korkeakouluopiskelijoiden yksinäisyyden kokemus ja psyykkinen kuormittuneisuus koronaepidemian kolmannen aallon aikana. Poikkeuksellinen nuoruus korona-aikaan, Nuorten elinolot -vuosikirja 2022 /Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoneuvosto: 167-178.
    • Qualter, Pamela & Vanhalst, Janne & Nowland, Rebecca, ym. (2015). Loneliness across the life spam. Pers Psyc Science 10(2): 250-264.
    • Stadtfeld, Christoph & Vörös, András & Elmer, Timon, ym. (2019). Integration in emerging social
      networks explains academic failure and success.Proceedings of the National Academy of Sciences 116(3): 792–797.
    • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (2021). Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT).
    • Tilastokeskus (2023).
    • Tinto, V. (1996). Reconstructing the first year of college. Planning for Higher Education, 25(1), 1-6.
    • UNESCO (2020). Nurturing the social and emotional wellbeing of children and young people during
      crises. UNESCO COVID-19 Education Response. https://unesdoc.unesco.org/ark:/48223/pf0000373271.
    • Wei, Yifeng & Kutcher, Stan & Austen, Erin ym. (2022). The impact of transitions, a mental health
      literacy intervention with embedded life skills for postsecondary students: preliminary findings from a naturalistic cohort study. Can J Psychiatry 67(6):452-461.
    • Weiss, Robert (1973). Loneliness: The experience of emotional and social isolation. Cambridge, MA: The MIT Press.
    • Williams, Kipling (2007). Ostracism. Ann Rev of Psyc 58: 425-452.
    • Ybarra, O. et. al (2008).  Mental exercising through simple socializing: social interaction promotes general cognitive functioning. Personality and Social Psychology Bulletin. 34(2):248-59
    • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (2010).  Jännittäminen osana elämää – opiskelijaopas.

Lisäksi keskeinen osa verkkotyökalun sisältöjä ovat yksinäisyyttä kokevien opiskelijoiden omakohtaiset kokemukset, ajatukset ja vinkit yksinäisyyden osalta. Verkkotyökalun sisällöt koostuvat liki 100 opiskelijan kokemuksien pohjalta tehdyistä jäsennyksistä. Ilman opiskelijoita verkkotyökalun rakentaminen tällaisenaan ei olisi ollut mahdollista – syvä kiitos kaikille opiskelijoille, jotka tavalla tai toisella ovat olleet mukana tämän verkkotyökalun toteuttamisessa!

Back to content