Kun yksinäisyyden kokemus vaikuttaa arjessamme pidempään, alkaa se pikkuhiljaa vaikuttaa elämässämme moneen asiaan. Muutokset vaikuttavat kuitenkin hiljalleen ja meidän voi olla vaikea itse tunnistaa niitä.
Yksi keskeinen asia, johon yksinäisyys pitkittyessään vaikuttaa, on tapamme havainnoida itseämme, muita ja ympäristöämme. Myös tapamme käsitellä itsestä, muista ja ympäristöstä saamaamme tietoa voi muuttua.
Alamme esimerkiksi olla erityisen kiinnostuneita muiden ihmisten käytöksestä, eleistä ja ilmeistä. Annamme paljon painoarvoa näille havainnoille, mutta emme välttämättä tulkitse näitä erilaisia vihjeitä muiden ihmisten olemuksesta neutraalilla tavalla. Saatamme enemminkin tulkita asiat kielteisellä tai uhkaavalla tavalla. Esimerkiksi:
1. Ohikulkeva puolituttu näyttää vakavalta eikä katso silmiin.
- Kielteinen tulkinta: ”Hän ei pidä minusta. Minussa on jotain vikaa.”
- Vaihtoehtoinen tulkinta: ”Hän näyttää huolestuneelta. Toivottavasti kaikki on hyvin.”
2. Keskustelukumppani vilkaisee puhelintaan kesken juttelun.
- Kielteinen tulkinta: ”En ole kiinnostava. Hän haluaa pois seurastani.”
- Vaihtoehtoinen tulkinta: ”Ehkäpä hän odottaa tärkeää puhelua. ”
3. Kaveri ei vastaa lähettämääsi viestiin.
- Kielteinen tulkinta: ”Hän ei halua olla kaverini. En laita hänelle enää viestiä.”
- Vaihtoehtoinen tulkinta: ”Onkohan hänellä kaikki kunnossa? Toivottavasti mitään ikävää ei ole sattunut. ”
OPISKELIJAKOKEMUKSIA
Tsekkaa oheinen video, jossa kuvataan yksinäisyyden salakavalaa vaikutusta arkeemme. Jossakin kohtaa voimme olla yksinäisyyden verhoamien vaikutusten peitossa ilman, että itse tunnistamme sumeuden aiheuttajaa. Videon sisällöt pohjaavat yksinäisyyttä kokevien opiskelijoiden kokemuksiin.
Millaisia ajatuksia sinulle herää videosta?