Jännittämisen ei tarvitse estää vuorovaikutusta

Kuuntele tai lue alta lisää muiden opiskelijoiden selviytymiskeinoja jännittäviin tilanteisiin. Voit samalla pohtia, tunnistatko samankaltaisia keinoja omasta arjestasi tai voisitko kenties antaa mahdollisuuden jollekin itsellesi vieraammalle keinolle.

• Otan tavoitteeksi, että ylipäätään menen uuteen, jännittävään tilanteeseen. Kaikki, mitä sen jälkeen tulee, jos tulee, on vain plussaa. Jos en pysty heti osallistumaan niin aktiivisesti kuin haluaisin ideaalitilanteessa, en ota siitä liikaa stressiä. Annan luvan itselleni vetäytyä, jos siltä tuntuu. Ja lupaan itselleni, että saan lähteä heti, kun siltä tuntuu, oli se sitten muutaman tunnin tai muutaman sekunnin kuluttua.
• Toistan itselleni, että mä onnistun ja pikkuhiljaa mä sitten uskon että onnistun. Yleensä kaiken saman on tehnyt jo lukuisat muut. Silloin minäkin sen osaan tehdä.
• Olen käynyt ennakkoon mielessäni läpi erilaisia skenaarioita ja repliikkejä, joita voin käyttää uusissa tilanteissa.
• Muistuttelen itseäni ettei ole mitään hätää, eikä kukaan ole arvostelemassa minua.
• Ajattelen, että selviän.
• Harhautan aistejani, esim. naputan sormella itseäni jonnekin päin kehoani, liikuttelen varpaitani edestakaisin kengän sisällä tms., joka siirtää huomioni pois jännityksestä muihin asioihin.
• Ajattelen aina että selviän näistä tilanteista ja näiden tilanteiden jälkeen voin olla ylpeä itsestäni.
• Rauhalliseen hengittämiseen keskittyminen. Sanon myös itselleni ettei ole mitään hätää.
• Ajatus siitä että kun asian hoitaa nyt niin se on tehty eikä sitä tarvitse odottaa enää.
• Olen harrastanut improvisaatiota, josta on ollut monin tavoin apua jännittäviin tilanteisiin. Moka on lahja! Keskity toiseen ihmiseen enemmän kuin itseesi.
• Jos on mahdollista, lähden vessaan hyppäämään, pesen kasvot ja ranteet kylmällä vedellä ja laitan nopeasti meikin päälle. Se antaa itsevarmuutta.
• Keskityn asiaan, miksi olen siellä. Esim. uusi työpaikka -> tavoite on tehdä työt hyvin.
• Pyrkinyt ajattelemaan, että mikä olisi pahinta mitä voisi käydä ja yleensä ne eivät kovin pahoilta kuulosta.
• Yritän vain sietää jännittämisen tunnetta. Se tuntuu hirveältä mutta tiedän että se menee lopulta ohi.
• Etukäteen valmistautuminen, itsensä rauhoittelu ja kehuminen ja heittäytyminen.
• Mukavat vaatteet lieventävät jännitystä.
• Psyykkaan minäpystyvyyttäni: ajattelen hyviä puoliani, kuinka olen pystyvä ja kykenevä tässä tilanteessa ja teen parhaani, se riittää. Voin miettiä jo etukäteen mielikuvaharjoituksia siitä, miten jännittävä tilanne voisi mennä, mitä voisin sanoa ja miten toimia. Ennakoiminen siis auttaa. 
• Pitää muistaa hengittää. Alkujännityksestä pääsee ylitse kunhan vain heittää itsensä tilanteeseen, vaikka ajatus voisi olla hieman epämukava.
• Ajattelutapa, että ei tässä ainakaan mitään menetä ja olla ajattelematta liikaa tilanteesta ja siitä mitä muut ajattelevat. En ole kuitenkaan ainoa ketä jännittää.
• Mentaaliharjoituksia, hengitysharjoituksia.
• Keskityn pidemmän aikavälin tavoitteeseensa. Kiitän ja palkitsen itseni.
• Ajattelen, että olen ennenkin selvinnyt ja ei se ota, ellei annakaan.
• Tilannetta varten harjoittelemimen, syvään hengittäminen.
• Jos esimerkiksi esiinnyn, harjoittelen niin monta kertaa että olen varma osaamisestani ja esitettävästä asiasta. Otan asioista selvää mahdollisimman paljon etukäteen, jotta uusi tilanne olisi edes vähän tuttu.
• Jos joudun puhumaan toisille, saatan yleensä mainita että jännittää.
•    Kivan asun päälle laittaminen, itselleni kertominen että kaikki järjestyy ja että henkilö x on siellä ja että hän on kiva. kyseenalaistan ilkeitä ajatuksia sanomalla itselleni että olen ihana ja miksi kukaan voisi koskaan olla tykkäämättä minusta.
• Kokemus, kun huomaa selviävänsä aina tilanne toisensa jälkeen, voi luottaa siihen että tämäkään ei todennäköisesti ole tilanne josta en selviäisi.
• Ei niihin yleensä kuole. On ok olla joskus kiusallinen ja itselle voi myös nauraa.
• Uusissa tilanteissa täytyy vain päästä alun kynnyksen yli ja olla siinä tilanteessa tarpeeksi kauan, että huomaa ettei siinä olekaan mitään pelottavaa. Sen enempää ei tarvitse odottaa itseltään ensimmäisellä kerralla. Seuraavalla kerralla vastaavassa tilanteessa voi yrittää ottaa enemmän kontaktia jos tuntuu siltä. Jos lähtee heti pois, pelko saattaa vain vahvistua seuraavaan kertaan. Täytyy muistaa että kehitys on asteittaista.
• ”Hätäpoistumistie”, tiedostan että voin koska tahansa poistua tilanteesta mikäli se käy liian tukalaksi. Tämä auttaa rentoutumaan sillä tiedostan että minun ei tarvitse kiusata itseäni epämukavilla tilanteilla, vaan on aivan okei poistua paikalta ja yrittää seuraavan kerran uudestaan. Myös aivan pieneksi ajaksi meneminen paikan päälle on ollut hyvä. Näin en ylikuormita itseäni, mutta käyn mukana sosiaalisissa tilanteissa.
• Pitkän terapiaprosessin tuloksena yritän hyväksyä kehon reaktiot esim. vapinan, en yritä piilottaa sitä.